Lennä Juri Gagarin!

Juri Gagarin

 

Juri Aleksejevitš Gagarin (ven. Ю́рий Алексе́евич Гага́рин; 9. maaliskuuta 1934 Gžatsk, Neuvostoliitto – 27. maaliskuuta 1968) oli Neuvostoliiton ilmavoimien majurin arvoinen koelentäjä, neuvostoliittolainen kosmonautti ja samalla maailman ensimmäinen avaruuslentäjä. 

Henkilötiedot
Syntynyt 9. maaliskuuta 1934
Gžatsk, Neuvostoliitto
Kuollut 27. maaliskuuta 1968 (34 vuotta)
Kiržatš, Neuvostoliitto
Kansallisuus Neuvostoliitto
Ammatti koelentäjä
Tyyppi kosmonautti
Sotilasarvo eversti

12. huhtikuuta 1961 Gagarinista tuli ensimmäinen avaruudessa matkannut ihminen. Tämä tapahtui Neuvostoliiton avaruusohjelman lennolla Vostok 1.

 

 

Vostok-kantoraketti esillä Moskovassa

Gagarinin kapseli esillä Moskovassa

 
Vostok 1:n malli (paluukapseli ja huoltomoduuli).

 

Vostok 1:n kulkema reitti


Lennon tilastotiedot
Avaruusaluksen nimi Ласточка (Lastotška – Pääsky)
Kantoraketti Vostok 8K72K
Kutsukoodi Кедр (Kedr –
Siperianmänty)
Miehistön määrä 1
Lähtöalusta Baikonur torni 1
45°55′00″N, 063°20′00″E
Laukaisu 12. huhtikuuta1961
06.07.00 UTC
Paluu Maahan 12. huhtikuuta1961
07.55.00 UTC
51.280383°N, 045.976740°E
Lennon kesto 1 h 48 min
Kiertoratojen määrä 1
Ympärikierto 89,34 min
Massa 4 725 kg

Juri Gagarin ei kuuluisan lentonsa jälkeen päässyt toiselle avaruuslennolle. Gagarin toimi avaruuslentonsa jälkeen miehitettyjen avaruuslentojen lennonjohtajana.
Gagarinista tuli lentonsa ansiosta maailmankuulu, ja hän kiersi sosialistisissa maissa ja lisäksi muun muassa Suomessa, Ranskassa ja Tanskassa kertomassa avaruuslennostaan. 

https://www.youtube.com/watch?v=C-vV00PjOqs

Vuodesta 1962 lähtien hän toimi kansanedustajana.

Gagarinista kertova kirja Ensimmäinen ihminen avaruudessa julkaistiin tuoreeltaan myös suomeksi (Kansankulttuuri Oy, Tampere 1961). 

Lapsuuden sankarille (levykoodi KRÄKS 85) on Miljoonasade-yhtyeen debyyttisingle, joka julkaistiin 14. elokuuta1986. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Heikki Salo.
Kappale kertoo neuvostoliittolaisesta avaruuslentäjästä Juri Gagarinista. Kappale on julkaistu venäjäksi nimellä ”Geroju mojega djetstva” ja englanniksi nimellä ”Fly on Juri Gagarin”.
” Lennä Juri Gagarin, lennä, Lennä Juri Gagarin
Tule elävänä takaisin. 

Miltä tähdet tuoksuu
Entä luinen kuu
Soiko maapallon liikkeessä fuuga hiljainen
Miltä Afrikka näyttää
Heiluuko Suomen lanteet
Vai onko tänne pilvet pesineet

Lennä Juri Gagarin
Lennä Juri Gagarin
Tule elävänä takaisin
Lennä Juri Gagarin
Lennä Juri Gagarin
Tule elävänä takaisin

Näetkö laukausten juovat kun ne
Maailmaa rikki neuloo
Ja ihmiset häpeilee viattomuttaan
Näetkö rahan liikkeen
Näetkö minne se menee
Aselastit vaihtaa omistajaa

Lennä Juri Gagarin lennä
Lennä Juri Gagarin
Tule elävänä takaisin
Lennä Juri Gagarin lennä
Lennä Juri Gagarin
Tule elävänä takaisin

Näetkö minun katseeni sieltä
Vielä se on lämmin
Näetkö rakastavaiset kaupungin päällä
Ja kun kuulokkeet laitat korviin
Ja väännät volyymin kymppiin
Kuuletko lapsien syntyvän täällä

Lennä Juri Gagarin lennä
Lennä Juri Gagarin
Tule elävänä takaisin
Lennä Juri Gagarin lennä
Lennä Juri Gagarin
Tule elävänä takaisin
Lennä Juri Gagarin lennä
Lennä Juri Gagarin
Tule elävänä takaisin

Гагарин: "Поехали!" - YouTube

Miljoonasade - Lapsuuden sankarille (venäjäksi) - YouTube

ЗНАЕТЕ, КАКИМ ОН ПАРНЕМ БЫЛ - МОНТАЖ ТАТЬЯНЫ СИТНИКОВОЙ - YouTube

Юрий Гуляев – Знаете, каким он парнем был... - YouTube

Знаете каким он парнем был - YouTube

1961 год первый человек в космосе Юрий Гагарин / 1961 — First Man in Space Yuri Gagarin - YouTube

Реконструкция первого полёта Гагарина в 3D - YouTube

Юрий Гагарин - YouTube

Kiinalainen uusivuosi

Kiinalainen uusivuosi on kiinalaisten vuoden tärkein juhla, jota vietetään perheen ja sukulaisten kanssa. 

Nykyisin juhla kestää neljä päivää, jotka ovat tyypillisesti vapaapäiviä maissa, joissa asuu runsaasti kiinalaisia. 

Kiinan lisäksi tällaisia maita ovat muun muassa Malesia ja Singapore. Perinteisesti koti koristellaan juhlaa varten ja sukulaiset vierailevat toistensa kodeissa. 

 

Rahalahjoja annetaan punaisissa paketeissa. 

Myös ilotulitteet, lohikäärmetanssit ja rahapelaaminen kuuluvat kiinalaiseen uudenvuoden viettoon, ja punaisia kirjekuoria jaellaan.

 

Kiinalaista uuttavuotta vietetään kiinalaisen kuukalenterin mukaan. 

Kiinalainen uusivuosi alkaa tammikuun lopussa tai helmikuun aikana.

 Kiinalainen horoskooppi perustuu 12 eläinmerkkiin, jotka toistuvat 12 vuoden sykleissä. 

  

Jokaisella vuodella on oma horoskooppieläimensä, jonka ominaisuuksien uskotaan heijastuvan vuoden tapahtumiin ja sen aikana syntyneiden ihmisten luonteeseen. Koska eläinmerkki määräytyy kiinalaisen kuukalenterin mukaan, sitä ei voi suoraan päätellä vuosiluvusta.

 5.2.2000 Metalli-Lohikäärme
24.1.2001 Metalli-Käärme
12.2.2002 Vesi-Hevonen
1.2.2003 Vesi-Vuohi
22.1.2004 Puu-Apina
9.2.2005 Puu-Kukko
29.1.2006 Tuli-Koira
18.2.2007 Tuli-Sika
7.2.2008 Maa-Rotta
26.1.2009 Maa-Härkä
14.2.2010 Metalli-Tiikeri
3.2.2011 Metalli-Jänis
23.1.2012 Vesi-Lohikäärme
10.2.2013 Vesi-Käärme
31.1.2014 Puu-Hevonen
19.2.2015 Puu-Vuohi
8.2.2016 Tuli-Apina
28.1.2017 Tuli-Kukko
16.2.2018 Maa-Koira
5.2.2019 Maa-Sika

25.1.2020 Metalli-Rotta

12.2.2021 Metalli-Härkä

Lumijäljet

http://riista.fi/wp-content/uploads/2013/04/Lumijalkien_tunnistaminen.pdf

Vanha Uusi vuosi

Suomalaisessa lehdistössä kerrotaan vuosi toisensa jälkeen venäläisistä matkailijavirroista joulukuun lopussa. Venäläiset tulevat Suomeen nauttimaan paitsi hiljaisuudesta ja puhtaasta ilmasta, mutta erityisesti alennusmyynneistämme, jotka osuvat venäläiseen juhlakalenteriin oivalliseen aikaan.
Venäjällä ei nimittäin vietetä joulua samaan aikaan kuin meillä, vaan vasta uuden vuoden. Joulua tärkeämpi juhla on uusivuosi ja silloin on myös lahjojen aika.
 Lahjat Venäjällä jakaa Pakkasukko (Ded Moroz) apulaisensa Lumitytön (Snegurotska) kanssa.

 

 Pakkasukko pukeutuu yleisimmin siniseen Joulupukin nuttua muistuttavaan takkiin, joka on solmittu leveällä vyöllä kiinni. Lumitytöllä on puolestaan turkissomisteinen takki ja pitkät hiukset kauniisti letitettynä kiinni. Pakkasukko leikittää ja laulattaa niin aikuisia kuin lapsiakin ennen lahjojen jakoa.

 Uutta vuotta juhlitaankin sitten kolme päivää, joista 1.-2.1. ovat virallisia vapaapäiviä. Moskovalaiset matkaavat Punaiselle torille kuuntelemaan Kremlin kellojen lyöntejä 

ja kansalaiset kaikkialla voivat katsoa presidentin televisioitua puhetta aattoiltana (vrt. Suomen presidentin puhe vuoden ensimmäisenä päivänä). Oman lisänsä Venäjällä vietettävään uuteen vuoteen antaa maassa käytettävät yhdeksän aikavyöhykettä). 

 Joulua vietetään Venäjällä vasta tammikuussa, 6.1. mutta kaikenlainen juhliminen keskittyy kyllä uuteen vuoteen, joita onkin kaksi. Toinen uusi vuosi on ns.vanha uusi vuosi 13.-14.tammikuuta. Venäjän ortodoksinen kirkko noudattaa juliaanista kalenteria, joka on 1900- ja 2000-luvulla 13 vuorokautta jäljessä gregoriaanista. Vanhaa uutta vuotta ei juhlita niin näyttävästi kuin vuoden vaihtumista 31.12. , mutta silläkin on kannattajansa ja esimerkiksi ortodoksisen kirkon piirissä päivä huomioidaan.

 Juliaaninen kalenteri on nimetty Julius Caesarin mukaan. Caesar määräsi sen otettavaksi käyttöön Rooman tasavallan ajan ajanlaskukaaoksen vuoksi. Kalenterin kehitti aleksandrialainen tähtitieteilijä Sosigenes vuoden 46 eaa. aikoihin, ja se muistuttaa erästä Egyptissä käytettyä kalenteria. Juliaanisessa kalenterissa vuodessa on 365 päivää, ja joka neljäs vuosi on karkausvuosi, johon lisätään karkauspäivä. Kalenterista tuli täysin riippumaton kuunkierrosta. Kuukausien nimet ja pituudet ovat juliaanisessa kalenterissa samat kuin gregoriaanisessakin, mutta siinä kukin kuukausi alkaa nykyisin 13 päivää myöhemmin kuin gregoriaanisen kalenterin mukaan.

Juliaaninen kalenteri perustui laskelmaan, jonka mukaan trooppisessa vuodessa on 365,25 vuorokautta. Koska todellisuudessa trooppinen vuosi on noin yksitoista minuuttia lyhyempi, juliaanisessa kalenterissa karttuu yksi vuorokausi liikaa 128 vuodessa. Keskiajalla huomattiin, että juliaaninen kalenteri jäi jälkeen luonnollisista vuodenajoista. 
Tämän virheen korjaamiseksi katolisissa maissa siirryttiin jo vuonna 1582 gregoriaaniseen kalenteriin. Siinä kuukausien nimet ja pituudet ovat samat kuin juliaanisessakin, mutta ne alkoivat tuolloin 10, nykyisin 13 päivää aikaisemmin. Tuolloin siis hypättiin ajanlaskussa 10 päivän yli, lokakuun 4. päivästä suoraan 15. päivään. Ero on tähän mennessä kasvanut 13 päivään.

Postimerkki

Postimerkki on postilähetykseen kiinnitettävä todistus siitä, että postimaksu on maksettu ennalta. Postimerkissä on yleensä jokin koristeellinen kuva ja tieto postitusluokasta ja merkin arvosta.  

  Postimerkkien keräilyä kutsutaan filateliaksi.

Yleensä postimerkki on paperinen suorakulmio, mutta muitakin materiaaleja ja muotoja on ollut aikojen kuluessa käytössä, kuten kolmionmuotoiset ja pyöreät postimerkit. Postimerkkejä on myös valmistettu metallifoliosta ja muovista.  

       Postimerkit valmistetaan isoissa arkeissa ja niiden toisistaan irrottamisen helpottamiseksi niissä on tavallisesti perforoimalla tehty rei'itys, jota sanotaan hammastukseksi. 

Kun postilähetys otetaan kuljetettavaksi, postimerkit mitätöidään – tavallisesti postileimalla. Leimasta ilmenevät lähetysaika ja -paikka. Leiman avulla varmistetaan, ettei postimerkkiä käytetä enää toistamiseen postipalvelun maksuksi.

Maailman ensimmäinen postimerkki julkaistiin Englannissa 1840. 

 

Sitä nimitetään mustaksi pennyksi. Postimerkin keksijänä pidetään Rowland Hilliä. Keksintö ei ollut vain postimerkin näköinen liimoitettu (mutta ei vielä hammastettu) paperilappu vaan siihen liittyi myös ennakkomaksun idea ja postimaksujen yksinkertaistaminen. Siihen asti postimaksut olivat olleet hyvin monimutkaisia ja vastaanottaja oli maksanut ne suoraan postinkantajalle.

Suomen ensimmäiset postimerkit, niin sanonut soikiomerkit, julkaistiin vuonna 1856. Ne olivat maksuarvoltaan 5 ja 10 kopeekkaa.

  

Ominaisuuksia

Yleensä postimerkki on paperinen suorakulmio, mutta muitakin materiaaleja ja muotoja on ollut aikojen kuluessa käytössä, kuten kolmionmuotoiset ja pyöreät postimerkit. Postimerkkejä on myös valmistettu metallifoliosta ja muovista. Nykyään postimerkeissä voi tavata erikoisuuksia, esimerkiksi raaputettavia pintoja, hajuja, kivipölyä tai nukkapintoja. Postimerkit valmistetaan isoissa arkeissa ja niiden toisistaan irrottamisen helpottamiseksi niissä on tavallisesti perforoimalla tehty rei'itys, jota sanotaan hammastukseksi. Postimerkin kiinnittämiseksi niissä on yleensä valmiina liima, joka kiinnittyy postilähetykseen kostutettuna. Nykyään yhä tavallisempia ovat tarrataustaiset postimerkit, jotka eivät vaadi kostutusta. Aikoinaan oli myös liimattomia postimerkkejä, jotka käyttäjä joutui itse liimaamaan (esimerkiksi Kiinassa vielä 1960-luvulla).

Omakuvapostimerkki

Klaus Welpin suunnittelemassa oma­kuva­posti­merkissä Mikael Granlund tekee maalin vuoden 2011 jääkiekon MM-kisoissa. (Alku­peräinen uutis­kuva Miĉail Kamaryt, Lehtikuva.)

Omakuvapostimerkki (ruots. personligt frimärke, engl. personalised stamp) on postiyrityksen julkaisema postimerkki, jonka kuva-aiheen tilaaja voi suunnitella itse.

Suomalaisen Postin omakuvapostimerkki ostetaan Postin verkkokaupasta. Omakuvapostimerkkiä ostava asiakas lataa Postin verkkokaupassa palveluun kuvan, joka painetaan tarrapohjaiseen ikipostimerkkiin asiakkaan palvelusta valitsemalle postimerkkipohjalle. Merkin tilaaja vastaa siitä, että hänellä on postimerkkiin haluamansa kuvan käyttöoikeus. Omakuvapostimerkkiin haluttujen kuvien tulee sopia suomalaisten postimerkkien kuvamaailmaan.

 Tiesitkö? Tästä syystä postimerkki asetetaan aina kirjeen oikeaan yläreunaan.

Merkin paikka on peräisin jo 1800-luvulta.

Jokainen meistä asettaa postimerkin automaattisesti kirjeen oikeaan yläkulmaan, mutta tiedätkö, mistä tämä sääntö on oikein peräisin?

Posti kehottaa asettamaan postimerkin kirjekuoren tai kortin oikeaan yläkulmaan, ja suurin osa ihmisistä toimiikin automaattisesti tämän säännön mukaan. Mutta mistä syystä merkki asetetaan juuri oikeaan yläkulmaan, eikä vaikkapa alas tai vasemmalle?

Postimerkin ja osoitteen sijoittaminen kirjeen tai kortin oikeaan reunaan on perua vuodelta 1847, jolloin Maailman postiliitto perustettiin. Ensimmäisten postimerkkien ilmestyminen aiheutti paljon hämmennystä siitä, mihin nämä oudot laput kuuluisi sijoittaa.

Vielä tähän aikaan merkin paikalla ei kuitenkaan ollut kovinkaan paljon merkitystä, sillä kaikki postit leimattiin käsin postityötekijöiden toimesta. Postimerkin paikka haluttiin kuitenkin standardoida maailmanlaajuisesti samaan paikkaan lajittelun helpottamiseksi.

Koneellistuminen vakiinnutti paikan lopullisesti

Postimerkin paikka vakiintui hyväksi havaittuun paikkaan lopullisesti vuodesta 1890 alkaen, jolloin ensimmäiset lajittelua helpottavat koneet otettiin käyttöön. Kun postimerkki ja osoite on sijoitettu ohjeiden mukaan, kone osaa lajitella postin automaattisesti. Muussa tapauksessa työntekijät joutuvat lajittelemaan postin käsin.

Ei siis huolta, kirjettäsi ei heitetä pois, vaikka merkki olisikin mennyt väärään paikkaan.

Postimerkin suunnalla ei myöskään ole merkitystä, vaan sen voi asettaa halutessaan vaikkapa ylösalaisin. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että merkin asento voi kertoa vastaanottajalle paljon. 1800-luvun Englannissa nuoret rakastavaiset nimittäin viestivät toisilleen salaa postimerkkien avulla. Ylösalaisin asetettu merkki merkitsi suurta rakkautta, kun taas sivuttain asetettu merkki ystävyyttä.  

Venäläiset

 Venäläiset (ven. русские, russkije) on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

 

Suomessa: 66 401

Väkiluku Venäjällä: noin 135 miljoona

Uskonto: Valtaosa venäläisistä on uskonnoltaan ortodokseja.

Kieli: virallinen kieli on venäjä

 


Perinteet ja tavat:

Pukeutuminen/kansallispuku:

Ruoka:

Musiikki:

Tervehdys: Dobryj den' - hyvää päivää

Numerot: odin, dva, tri -1,2,3

Somalit

 

Somalit  (n.8 miljoonaa) ovat pääosin Afrikan sarvessa

asuva kuušilainen kansa, joka muodostaa Somalian pääväestön.

 

 Suomen somalit (n.15000) ovat Suomessa asuvia ihmisiä, jotka ovat etniseltä taustaltaan somaleja. Somalia äidinkielenään puhuvat ovat Suomen kolmanneksi suurin vieraskielinen väestöryhmä.

Kieli: Useimmat somalit puhuvat somalin kieltä tai sen murretta.

Uskonto: Suurin osa somaleista on sunnimuslimeja.

Perinteet ja tavat: Somalien perinteisiä elinkeinoja ovat olleet paimentolaisuus ja maanviljely, kaupungeissa kauppa ja käsityöläisyys sekä rannikoilla kalastus.

Kansallispuku: 

Ruoka:

Musiikki:

Tervehdys somaliksi: Maalin wanaagsan - Hyvää päivää

Numerot somaliksi: kow, labo, sadex - 1,2,3